Kaatuneiden Upseerien patsas

Reserviupseerikoulun päärakennuksen edusta

Kuvanveistäjä Kalervo Kallio 1957

Tekstit patsaan jalustassa:
1939–1945. Kaatuneiden upseerien muistoksi  Suomen upseeristo. Till de stupade offeranras minne Finlands officerare.
“Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.” (Yrjö Jylhä)

Ajatus Suomen sodissa 1939–1945 kaatuneitten upseerien muistolle omistetusta patsaasta syntyi kohta sotien jälkeen. Toteutus siirtyi kuitenkin 1950-luvulle, jolloin aloitteen patsaan hankkimisesta teki Reserviupseerikoulun 84. kurssin (1955) oppilaskunnan kunniatoimikunnan puheenjohtaja, upseerioppilas Sakari Valve.

Esitys sai laajaa kannatusta, perustettiin rahasto ja tehtävään valittu kuvanveistäjä Kalervo Kallio (presidentti Kyösti Kallion poika) ryhtyi Helsingin-ateljeessaan työhön. Näköispatsaan henkilöhahmot, seisova upseeri ja tämän käskyä odottava lähetti, löytyivät Kadettikoululta. Vuodenvaihteen 1956–1957 aikoihin asettuivat kadetit Pentti Seppo (lähetti) ja Risto Repo (upseeri) kuvanveistäjän malleiksi. Upseerioppilaat osallistuivat patsaan tekoon kaivamalla jalustan vaatimaa suurta kuoppaa.

Kaatuneiden Upseerien patsas paljastettiin syyskuun 9. päivänä 1957 Tasavallan presidentin, kenraalikunnan, Reserviupseerikoulun, aktiivi- ja reserviupseerijärjestöjen ja tuhatlukuisen yleisön läsnä ollessa.

Jalustaan muurattu luettelo sisältää sodissa kaatuneiden yli 4000 upseerin nimet. Kuvanveistäjän tahto oli, että patsaan reunamille istutetaan suomäntyjä. Puut eivät aluksi tahtoneet menestyä. 

Kaatuneiden Upseerien patsas on sittemmin ollut Puolustusvoimien, Reserviupseerikoulun ja maanpuolustusjärjestöjen kunniakäyntien kohteena.