Rannikkotaisteluissa 1939–1944 kaatuneiden muistomerkki

Kaupungin kesäpuisto
Arkkitehti Veli Klami 1951

Muistomerkkiä suunniteltiin aluksi Kirkonmaan linnakkeelle ja sittemmin Kotkaan, mutta se pystytettiin Itä-Suomenlahden rannikkopuolustuksen johtopaikkakunnalle Haminaan.

Haminassa vuodesta 1934 ollut 2. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo perusti Talvisodan alla Kotkan Lohko – nimisen yhtymän. Lohkon tehtävänä oli puolustaa Säkkijärveltä Ruotsinpyhtäälle ulottuvaa rannikkoaluetta. Rannikkotykistö ja jalkaväkijoukot torjuivat sodan loppupuolella Kotka-Haminan ja Virolahden saaristoon kohdistuneet jäähyökkäykset.

Kymenlaakson rannikkopuolustus koottiin vuonna 1940 rykmenttikokoonpanoon (Rannikkotykistörykmentti 2, myöhempi Kotkan Rannikkotykistörykmentti). Rykmentistä perustettiin kesällä 1941 sodan ajan 2. Rannikkoprikaati. Prikaatin joukot osallistuivat aluksi Virolahden-Viipurinlahden taisteluihin. Osa joukoista eteni myöhemmin Karjalan Kannakselle.

Rannikkoprikaatin – nyt Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaati – alueella käytiin vuonna 1942 kaksi yleistilanteen kannalta merkittävää taistelua. Suomalaiset valtasivat keväällä Suursaaren ja venäläiset yrittivät kesällä puolestaan vallata Somerin linnakkeen. Rannikkojoukot täyttivät tehtävänsä sodan loppuun saakka. Viimeisenä sotatoimenaan torjui rannikkoprikaati syyskuussa 1944 saksalaisten hyökkäyksen Suursaareen.

Kymenlaakson rannikkopuolustusta johdettiin Talvisodan aikaan RUK:n päärakennusta vastapäätä olleesta entisen Kadettikoulun hallinto-juhlasalitalosta. Upea rakennus tuhoutui ilmapommituksessa. Paikalle rakennettiin 50-luvulla RUK:n ruokala, myöhempi Keskussotilaskoti.
Rannikkoprikaatin esikunta oli jatkosodan vuosina Erottajankadun varrella olevassa kaksikerroksisessa punatiilikasarmissa. Pääsy alueelle on luvanvaraista