Suomen Kadettikoulun muistolaatta

Reserviupseerikoulun päärakennuksen edusta.
Laatassa kohokuva ja teksti; ”Kadettikoulu toimi tällä paikalla 1819–1902”.

Suomen Kadettikoulu oli 7-luokkainen sisäoppilaitos. Alemmilla luokilla opiskeltiin yleissivistäviä aineita kolmen ylimmän luokan keskittyessä upseerin uralle valmistavaan tutkintoon. Kadettikouluun tultiin tavallisesti 12–13 vuotiaina.

Haminan Kadettikoulu oli Venäjän sotalaitosjärjestelmän alainen, mutta kadetit, virkamieskunta, upseerit ja siviiliopettajat olivat pääosin ruotsinkielisiä. Kadettikoulun henkilökunnalla oli merkittävä rooli 1800-luvun loppupuolen Haminan kunnallis- ja sivistyselämään.
Haminassa oli Kadettikoulun perustamisvuonna 1819 vapaata kasarmitilaa. Kadettien majoitusrakennukseksi muutettu venäläisen sotaväen kasarmi sijaitsi päärakennuksen (1898) etupuolella. Kentän toisella puolen, nykyisen sotilaskotitalon paikalla ollut juhla- ja hallintorakennus tuhoutui Talvisodassa. Alkuperäisistä rakennuksista ovat jäljellä voimistelusali-maneesi (1832), tämän viereinen laboratoriotalo (1850-luku), kentän itälaidalla oleva huoltorakennus ”Kanakoppi” ja koulun johtajan punatiilinen virka-asunto (1860-luku), myöhempi upseerikerho. Venäläisestä varuskunnasta erillään ollut koulualue muodosti oman kokonaisuutensa.

Kadettikoululla oli kahtalainen rooli; sen tuli toimia sekä akateemiselle uralle valmistavana oppilaitoksena että upseerikouluna. Tutkinnon suorittaneet sijoittuivat ympäri laajaa Venäjänmaata. Kadettikoulu huolehti myöhemmin Suomen asevelvollisen sotaväen upseerien peruskoulutuksesta. Koululla oli 1880-luvun lopulla ollut myös ”varavänrikki”- reserviupseerikursseja.

Haminan Kadettikoulu lakkautettiin 1900-luvun alussa. Päärakennus oli jonkin aikaa venäläisen varuskunnan käytössä. Vuonna 1918 talossa oli saksalaisjohtoinen Taistelukoulu. Entisen kadettikoulutalon – päärakennuksen tiloissa käynnistyi vuonna 1920 Suomen armeijan reserviupseerikoulutus.