Patsaat ja muistomerkit
Ahtaajapatsas
Ahtausliike Blomberg Oy:n lahjoitus Haminan kaupungille vuonna 1975 yrityksen 50-vuotispäivän muistoksi. Patsaan on suunnitellut Veikko Haukkavaara.
Eversti Armas Kempin muistomerkki
Pystyttäjä: Kymen Seudun Lottaperinneyhdistys
Paljastettu: 5.8.2007
Sijainti: Museotien levähdyspaikkaa vastapäätä n. 5 km Haminasta itään
Jääkärieversti Armas Kemppi (1893-1949) syntyi Vehkalahdella lähellä paikkaa, jossa hänen muistomerkkinsä sijaitsee. (lisää…)
Haminan Lottamuistomerkki
Sijainti: Haminan Kesäpuisto
Suunnittelija: Arkkitehti Teiju Autio
Paljastettu: 12.05.2017
Patsashankkeen toteuttaja: Kymenseudun Lottaperinneyhdistys ry
Suomessa on tällä hetkellä ( 2018 ) 28 Lottaperinneyhdistystä, joissa yhteensä noin 4400 jäsentä. Lottaperinneyhdistysten kattojärjestönä toimii Suomen Lottaperinneliitto ry. (lisää…)
Haminan rauhanteon muistokivi
Johanneksen kirkon vierustalla
Teksti: ”Tällä paikalla sijainneessa maaherran talossa ovat asuneet kuninkaat Kustaa III ja Kustaa IV Adolf”. – ”Samassa talossa luovuttivat Ruotsin valtuutetut, kenraalit Skjöldenbrand ja Stedingk, Suomen syyskuun 17 p:nä 1809 Venäjän valtuutetuille ulkoministeri Rumjantseffille ja Kreivi Alopaeukselle”. (lisää…)
Haminan Suojeluskunnan ja Lotta-Svärd – paikallisosaston muistolaatta
Kesäpuisto, Puistotalon ulkoseinä
Teksti: ”Tässä talossa toimivat Haminan Suojeluskunta ja Lotta – Svärd yhdistys 1920 -1944. Laatan kiinnittivät 31.7.1994 Haminan seudun maanpuolustusjärjestöt ja Hamina-seura”. (lisää…)
Johanneksen kirkon kirkkopuiston muistomerkit
Kirkkopuistossa ovat Haminan rauhan 1809 muistokivi, kansalaissodan 1918 muistomerkki, 1939–44 talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit sekä sankarihauta-alue.
Kaatuneiden Upseerien patsas
Reserviupseerikoulun päärakennuksen edusta
Kuvanveistäjä Kalervo Kallio 1957
Tekstit patsaan jalustassa:
1939–1945. Kaatuneiden upseerien muistoksi Suomen upseeristo. Till de stupade offeranras minne Finlands officerare.
“Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.” (Yrjö Jylhä) (lisää…)
Kempin linja
Armas Arthur Kemppi (1893–1949) oli Taipaleenjoen talvisodan maineikas komentaja, Tyrjän sankari, Jalkaväkirykmentti 7:n taisteluhengen luoja ja jääkärieversti. Muistomerkin läheisyydessä on Tyrjän veteraanien muistokivi ja veteraanien istuttama, Kempin suvun mailta Saksalasta, hankittu kuusi
Kolmen kannaksen koukkaajien muistomerkki
Vanhan kasarmialueen kentän laita
Kuvanveistäjä Sulo Mäkelä 1960
Jatkosodan 8.Divisioonaan kuuluneiden yksiköiden aseveljien pystyttämä.
”Kunnia Isänmaa. Kaatuneiden aseveljien muistolle 12.6.1960. Sodan 1941–44 JR 4 I/KTR 11 III/KTR 11 2.PionP 22”. (lisää…)
Miinakomppanian muistomerkki
Vanha kasarmialue, komppanian entisen kasarmin edusta.
Pystytetty miinamiesveteraanien toimesta vuonna 1972.
”Tällä alueella vuosina 1934–1941 sijainneessa Miinakomppaniassa koulutettiin pääosa Suomen Merivoimien sodissa 1939–1944 toimineista miinamiehistä”. (lisää…)
Mäntlahden renkaan KRH-muistomerkki
Pystyttäjä: Mäntlahden renkaan aseveljet
Paljastettu: 21.8.1990
Suunittelija: arkkitehti Anita Yrjölä
Palvelukseen kutsutut 1925 syntyneet nuorukaiset aloittivat sotataipaleensa peruskoulutuksen jälkeen Karjalan kannaksella. He saivat tulikasteensa Kaukjävellä, josta jatkoivat väliin taistellen Summan, Viipurin ja Juustilan kautta Vilaniemeen puolustamaan Viipurinlahden saaria.
Myllynkivi
Eino Marttilan suunnitteleman kiven mallina on käytetty Hietakylästä löytyneitä vanhoja myllynkiviä.
Kivi pystytettiin vuonna 1974. Legenda kertoo Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n kosineen Venäjän keisarinna Katariina II:sta Haminan neuvottelujen aikana vuonna 1783. Katariina vastasi suostuvansa avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean suudelman.
Ortodoksinen kappeli
Nykyisellä RUK:n kentällä sijaitsi aiempi Pietari-Paavalin kirkko, joka purettiin vuonna 1830. Tämän kirkon muistoksi rakennettiin vuonna 1837 kappeli kenttää vastapäätä.
Pelle Miljoonan patsas
Pesäpalloilijapatsas
Onni ja Otso Paavolan lahjoitus Haminan kaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan ja nuorisotyön tukemisesta 1968.
Rajasuon muistomerkki
Pystytetty: 31.7.1991
Pystyttäjä: Kymen Jääkäripataljoonan Kilta
Sijainti: Rajasuon eteläreunalla n. 5 km itään Haminasta. Opastus Vanhalta Vaalimaantieltä
Teksti laatassa:
Tämä muistomerkki on pystytetty kymenlaaksolaisille kotirintamalla menehtyneille, jotka saivat surmansa venäläisten desanttien luodeista sotiemme 1939 – 1944 aikana. Tällä paikalla sai surmansa 17-vuotias sotilaspoika Arvo Johannes Harjunen 31.7.1944 Virolahden läntisestä ilmavalvontaosastosta n:o 310
Rannikkojoukkojen kentälle jääneiden sankarivainajien muistomerkki
Saviniemen kaupunginosa, Salmenvirran rannalla kohoavan Kokkokallion laella
Oikeanpuoleisessa laatassa niiden 22 sankarivainajien nimet, jotka siunattiin kentälle jääneinä muistomerkin paljastustilaisuudessa 15.7.1945. (lisää…)
Rannikkotaisteluissa 1939–1944 kaatuneiden muistomerkki
Kaupungin kesäpuisto
Arkkitehti Veli Klami 1951
Muistomerkkiä suunniteltiin aluksi Kirkonmaan linnakkeelle ja sittemmin Kotkaan, mutta se pystytettiin Itä-Suomenlahden rannikkopuolustuksen johtopaikkakunnalle Haminaan. (lisää…)
Sotahevosten muistokivi
Sijainti: Hamina, Myllykylä Sahakosken puisto
Teksti laatassa: ”VEHKALAHDEN HEVOSIA otettiin puolustusvoimien käyttöön talvisotaan v. 1939 Sivatin TOK:n talolla ja Pampyölissä sekä jatkosotaan v. 1941 Reitkallin puutarhakoululla ja Myllykylän Multakankaalla. Sodan aikana tarvittiin täydennystä. Vehkalahtelaishevosia kirjattiin n. 400.” (lisää…)
Suojeluskunta- ja Sotilaspoikien muistokivi Haminan Kesäpuistossa
Pystyttäjä: Etelä-Kymenlaakson Sotilaspoikien Perinnekilta ry
Patsaan suunnittelu: Viljo Harjunen ja Jouko Soihtu
Paljastettu: 17.6.2006
Materiaali: Virolahden punainen graniitti, Sotilaspoika-merkki pronssia
Valmistaja: Kivitimo Oy, Muurikkala
Kilta suorittaa joka vuosi kunniakäynnin muistokivellä sen paljastuspäivänä 17.6.
Suomen Kadettikoulun muistolaatta
Reserviupseerikoulun päärakennuksen edusta.
Laatassa kohokuva ja teksti; ”Kadettikoulu toimi tällä paikalla 1819–1902”.
Suomen Kadettikoulu oli 7-luokkainen sisäoppilaitos. Alemmilla luokilla opiskeltiin yleissivistäviä aineita kolmen ylimmän luokan keskittyessä upseerin uralle valmistavaan tutkintoon. Kadettikouluun tultiin tavallisesti 12–13 vuotiaina. (lisää…)
Wiipurin Rykmentin muistolaatta (1973)
Vanha kasarmialue, rakennus 61 ulkoseinä.
Teksti laatassa; ”WR. Tälle ja Pampyölin kasarmialueelle oli sijoitettuna vv. 1920–1933 Wiipurin Rykmentti ja vv. 1933–1939 rykmentin II pataljoonan esikunta, 4. ja 5. komppania sekä soittokunta. Perinteiden vaalijat Karjalan Jääkäripataljoona Wiipurin Rykmentin- JR 9/7.D:n- Karjalan Jääkäripataljoonan Kilta” (lisää…)
Varvaran patsas
Varvara Schantin (1870–1941) oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi tuotteita upseerioppilaille myös harjoitusmaastossa, josta kiitoksena upseerikurssit 1. – 43. lahjoittivat Veikko Haukkavaaran suunnitteleman patsaan kaupungille 1972.
Veteraanikivi
Haminan linja-autoasema, entisen rautatieaseman ratapiha
Pystytetty 16.10.1997
Laatan teksti:
”KUULLOS PUHÄ VALA KALLIS SUOMENMAA,
SINUUN KOSKEA EI VÄKIVALTA SAA”
1939 – 1945 (lisää…)