Linnoituksen bastionit ja muut rakenteet

Bastionijärjestelmäinen linnoitus

Bastionijärjestelmäistä linnoitusrakentamista kehitettiin jo 1500-luvulla erityisesti Italiassa. Aikaisemmin kaupunkien puolustus oli hoidettu korkeiden muurien ja linnojen avulla.

Asetekniikan kehittymisen myötä korkeita muureja ja linnoja ei enää tarvittu. Muurit rakennettiin matalammiksi, kulmikkaiksi puolustusrintamiksi, ja niiden päälle aseteltiin raskaita tykkejä.

Vaikka Haminan mallina onkin 1500-luvun ympyräasemakaavainen renessanssilinnoitus, sen suunnittelussa käytettiin 1700-luvun kehittyneintä linnoitustekniikkaa, joka korosti maasto-olosuhteita ja etuvarustuksen merkitystä. Linnoitustaito perustui tarkkaan matematiikkaan ja linnoitus muodostui monista eri osista.

Suomalaiset kaupungit bastionien nimissä

Bastionit nimettiin niiden suomalaisten kaupunkien mukaan, jotka olivat olemassa bastioneja rakennettaessa. Haminasta löytyvät siis Savonlinnan, Haminan, Turun, Helsingin, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kaikkiin bastioneihin ei tosin enää pääse: Helsingin bastioni on purettu ja muutama bastioni sijaitsee varuskunta-alueella.

Bastionien välisen yhdysvallin, kurtiinin, eteen rakennettiin vallihaudan etupuolelle erilliset ulkovarustukset, raveliinit, jotka suojasivat muutoin haavoittuvaista kurtiinia.

Raveliinien sivuille rakennettiin etummaisiksi varustuksiksi vielä ns. lunetit, ampuma-asemat, joiden avulla puolustukseen saatiin syvyyttä – toisin sanoen tarpeen vaatiessa voitiin vetäytyä yhä lujempien sisempien puolustusrintamien suojiin. Vallihaudat ovat aina olleet kuivavallihautoja ja niitä reunustavat korkeat harmaakivimuurit.

Kaponieerit ovat vallihautaan rakennettuja, osittain itsenäisesti toimivia varustuksia, jotka rakennettiin linnoitukseen 1800-luvulla.

Ruutikellari ja Kirsikkapuisto

Hämeenlinnan bastionissa on venäläisten vuonna 1785 rakentama ruutikellari. Se on toiminut myös sodan aikaisena viestikeskuksena ja kaasusuojana, sekä sodan jälkeen varastona ja muun muassa perunakellarina.

Museoviraston toimesta Ruutikellari on kunnostettu kesäaikaan käytössä olevaksi galleriatilaksi. Ruutikellarin piha-alueella on keväisin kukkiva Kirsikkapuisto. Hämeenlinnan bastionissa toimii myös Haminan kesäteatteri.

Hämeenlinnan bastioni, linnoituksen rakenteita

1. bastionin päävalli
2. kavaljeerivalli
3. bastionipiha
4. kurtiini
5. portti
6. poterni
7. bastionin ja kurtiinin välinen sola
8. vallihauta
9. ulkovarustuksia
10. lunetti
11. kontregardi
12. raveliini
13. linnoituksen silta
14. kaponieeri

1. linnoitusluiska
2. ampumataso
3. katvetie
4. vastamuuri
5. vallihauta
6. vallihaudan oja paaluesteineen
7. pääpuolustusmuuri
8. puolustusvalli ampuma-asemineen
9. rintamuuri
10. ampumataso
11. vallikäytävä

Kuva: Haminan Linnoitus. Kaskinen, Ilkka ; Kauppi, Ulla-Riitta ; Hamina-seura. [Museovirasto] 1992