Haminan linnoituksen perustaminen
1. Haminan linnoituksen perustaminen
Haminan linnoitus perustettiin sodassa tuhoutuneen Vehkalahden Uudenkaupungin paikalle 1720-luvun alussa. Kaupungin uudelleenperustaminen oli seurausta ruotsalaisen kenraalin, Axel von Löwenin, tekemästä puolustussuunnitelmasta.
Sen mukaan kaupungin tuli strategisesti tärkeän sijaintinsa vuoksi muodostaa itärajan puolustuksen kulmakivi. Samalla sen tuli korvata menetetty Viipuri itäisen Suomenlahden tapulikaupunkina. Axel von Löwenin suunnitelman mukaan tähdenmuotoisen linnoituksen tuli hallita eteläistä Suurta Rantatietä, joka oli eräs valtakunnan tärkeimmistä sotilasteistä.
Linnoitus perustuu kahdeksansakaraiseen peruskaavioon, mutta kaupungin koko aiheutti sen, että kahdeksasta linnoituksen ulokkeesta eli bastionista rakennettiin vain kuusi. Muut kaksi eivät olisi mahtuneet maakannakselle. Kaksi bastionia korvattiin Kirkkojärven rantatöyrästä noudattelevalla polveilevalla vallilla. Tässä Keskusbastionissa toimii nykyisin tapahtuma-areena Hamina Bastioni.
Kauppatori, Lipputorni ja Haminan Lippumaailma
Markkinat ja torikauppa kuuluvat Haminan nykypäivään. Ne saivat alkunsa jo kaupungin perustamisen aikaan. Haminassa järjestetään viidet suuret markkinat vuodessa. Loppukesän Elomarkkinat jatkavat jo 1600-luvulla aloitettua Laurinmarkkinoiden perinnettä. Nykyinen Kauppatori on entinen pesäpallokenttä, jonka muodot ovat edelleen havaittavissa.
Lipputorni on rakennettu Linnoituksen komentajan käyttöön vuonna 1790. Paikalla oli aiemmin yksi linnoituksen bastionikärjistä, Helsingin bastioni. Helsingin bastioni ja sitä ympäröivät vallit purettiin 1889.
Lipputornin ulkopuolella liehuu yksi Haminan Lippumaailman osista, Pohjoismaiden ja Baltian lippukokonaisuus. Lipputornissa on kesäisin matkailuinfo ja tornin takana on Pesäpalloilijapatsas vuodelta 1968.
Haminan Kesäpuisto ja Ankkalampi
Lipputornilta katsottuna toisella puolella toria sijaitseva Haminan Kesäpuisto perustettiin 1850-luvulla Lappeenrannan bastioniin. Linnoituspolku kulkee puiston halki.
Puiston rakentamisaikaan linnoitus oli jo menettänyt merkityksensä: Hamina ei ollut enää rajakaupunki, koska koko Suomi oli liitetty Venäjään Suomen sodan seurauksena Haminan rauhassa vuonna 1809.
Pääpuolustusvallin ja bastioneja yhdistävän vallin katveeseen on muodostunut lammikko, joka nykyään tunnetaan Ankkalampena.
Kesäpuistosta Linnoituspolku jatkuu Mannerheimintien yli, pitkin linnoituksen vallihautaa ja kohti Hämeenlinnan bastionia. Vallihaudassa kulkee oja, jonka keskellä näkyy jäänteitä paaluesteestä. Sen ikää ei tiedetä. Alun perin vallihautaa pitkin kulkevien ojien tarkoitus oli johtaa sadevesi pois alueelta.